Raamatuntulkintaa

Vain eksegetiikka tuo oikean raamattunäkemyksen

Toiset sanovat, ettei Raamattua pidä lainkaan selittää ja tulkita, vaan yksinomaan lukea ja totella. Tämän voi hyvällä tahdolla nähdä kuvastavan sellaista oikeaa asennetta, jossa halutaan kaikessa olla kuuliaisia Jumalan sanalle. Sellainen asenne meillä tuleekin olla. Mutta pelkäänpä että tuollainen lausahdus kuvastaa usein puhujan ylimielisyyttä tai jopa laiskuutta Raamattunsa äärellä.

Missään tapauksessa väite ei käytännössä pidä paikkaansa. Kaikki, mitä aiot sanoa tai tehdä Raamatun pohjalta, vaatii jo Raamatun selittämistä, eksegetiikkaa. Raamattu itse opettaa, että meidän on selitettävä ja tulkittava Kirjoituksia oikealla tavalla.

--> http://gamma.nic.fi/~jlindell/raamluku.htm

Itsekuri

Katsopa ympärillesi. Kaikkialla on uskontoja, filosofioita ja asenteita joiden mielestä ihmisen tulee kehittyä ja kehtittää itseään.

Kristinuskon ydinsanoma on, että Jumala on tehnyt puolestamme. Sellaiseen ajatukseen ei kuulu meidän itsensä kurittaminen ja kasvattaminen.

Kasvu ja muutos lähtee Herrasta. Taivaan isi on suuri savenvalaja, joka haluaisi muovata meistä sellaisia kuin Hän alunperin tarkoitti. Suostuminen tuohon muutokseen johtaa vinoon muotoutuneen saviastian särkymiseen ja uudelleen muovaamiseen. Itsensä menettäminen ei voi tapahtua omassa voimassa. Minun väheneminen ei voi tapahtua omassa voimassa. Se, että minut löydetään ei ole minun ansio.

Antautuminen Jumalalle ja Hänen armoonsa on omalle lihalle kovin vastenmielistä. Tätä kilvoittelua meidän tulee harjoittaa - armoon nöyrtymistä. Armoon suostuminen ei käy luonnostaan. Sitä vastaan liha taistelee - viimeiseen hengenvetoon.

Kaikella ulkonaisella 'älä tartu' ja 'älä maista' - sillä on viisauden maine juuri tuon itsekkään ja omahyväisen lihan takia. Ihmisen suurimpia syntejä on ylpeys. Ihminen tahtoisi tietää ja hallita asioita kuten Jumala.

Miten voit hallita, jos sinun pitäisikin tulla heikoksi, pieneksi ja jäädä toisesta riippuvaiseksi? Kas siinä ristin hullutus maailmalle.

Masennus ja tuska

Kaikkien sisäisten tuskien taustalla on jonkin asian sulkeminen pois tietoisuudesta. Masennus ja tuska - ne ovat merkkejä puolustusreaktiosta. Mieli pyrkii aktiivisesti painamaan pois liian pelottavalta tuntuvia asioita. Ne voivat olla todellisuudessa hyvinkin pieniä. Esimerkiksi lapsena kuultuja haukkuja tai vastaavaa. Ne vain kaikuvat ajattomassa sisäisessä maailmassamme edelleen yhtä pelottavina kuin silloin. Niiden kohtaaminen vaatii suurta turvaa ja avoimuutta.

Rakastetuksi tuleminen, usko siihen että kelpaa, hyväksyminen - armoon luottaminen. Mukavia lähtöpisteitä eheytymiselle.