Seksuaalisuus - yksityisasia?

http://www.radikaali.net/yhteiso/keskustelualue.html?a=19&v=17361


VIITE: http://www.aslan.fi/artikkelit.htm

Ote Henri J. M. Nouwenin teoksesta 'Kutsumus : hengellinen päiväkirja'
Kirjapaja 1990
ISBN: 951-621-963-2

[s. 217-218]


Salassapidetty on erillistynyt vaarallinen voima. Seksuaalisuus on yksityistä ja yhteisöllistä. Avoimuus tekee tilaa Jeesuksen rakkaudelle.


Usein ajattelemme seksuaalisuutta yksityisasiana. Seksuaalifantasioiden, seksuaalisten ajatusten, seksuaalisten toimintojen katsotaan yleensä kuuluvan henkilön yksityiselämän alueelle.

Mutta elämän jaottelu yksityiseen ja julkiseen sektoriin on valheellista lohkomista, ja juuri siitä valheesta ovat lähtöisin monet ongelmat, joiden kanssa me nykyisin kamppailemme. Kristityn elämässä ei ole olemassakaan yksityiselämää (vain minulle!) ja julkista elämää (toisille). Kristityille kaikkein salaisimmatkin fantasiat, ajatukset, tunteet, tunnereaktiot ja toiminnat ovat joko palvelemassa yhteisöä tai vahingoittamssa sitä.

En voi ikinä sanoa: "Se mitä ajattelen, tunnen tai teen yksityisajallani ei kuulu kenelläkään toiselle." Sehän kuuluu kaikille! Yhteisön henkinen ja hengellinen terveys riippuu suuressa määrin siitä tavasta, jolla sen jäsenet elävät kaikkein henkilökohtaisinta elämäänsä ihmiskumppaniensa palveluksessa.

Puhtaan elämän eläminen on ilmeisen ongelmallista. Jos katson, että seksuaalinen elämäni on salaista, vain minulle kuuluvaa elämää, koko tämä alue pikkuhiljaa irtautuu muusta elämästäni ja muuttuu vaaralliseksi voimaksi. Olen alkanut yhä enemmän pohtia, kuinka suuri osa meidän kokemistamme seksuaalisista pakkoneurooseista on seurausta seksuaalielämämme privatisoitumisesta. Se mikä pysyy kätkössä, pimeässä, puhumattomissa, voi helposti muuttua tuhoavaksi voimaksi, joka on aina valmiina purkautumaan odottamattomissa tilanteissa.

Ensi askel kohti puhtautta on sen tosiasian tiedostaminen, että seksuaalisuuteni on luonteeltaan sekä henkilökohtaista että yhteisöllistä. Minun on uskallettava todeta, että minä voin vahingoittaa lähimmäisiäni myös sillä mitä ajattelen, en vain sillä mitä sanon tai teen. Rippi merkitsee sitä, että jaan sisäiset kamppailuni jonkun luotettavan henkilön kanssa, joka pystyy ottamaan tunnustuksen vastaan yhteisön nimessä. Tämä tunnustus voi tapahtua katumuksen sakramentin puitteissa, mutta ei välttämättä vain siinä.

Tärkeintä on, että alan laskea sisäisen elämäni kuuluvaksi yhteisöelämään. Tämä yhteenkuuluvuuden tietoinen vahvistuminen heikentää hiljalleen seksuaalisten ajatusten ja fantasioiden pakonomaista luonnetta. Mitä selkeämmin luovun yksityiselämästä ja käännän sen persoonalliseksi elämäksi, josta olen vastuussa yhteisölle, sitä helpompi minun on elää siveellisesti puhdasta elämää - koskapa yhteisö, jota Jeesus muovaa ja pitää koossa, muuntaa itsekkäitä toiveitani haluksi palvella Jumalan kansaa olemassaoloni kaikilla alueilla.

Kun päästän sisäisen elämäni päivänvaloon, Jeesuksen rakkaus pääsee yhteisössä paljastamaan väärät toiveeni, karkottamaan demonit ja johdattamaan minut valoon, niin että voin valon lapsena elää ylösnousseen Kristuksen todistajana. Näin pystyn elämään aidolla tavalla puhdasta elämää.